Tentin tekstisisältö

ELT-50000 Tietoliikenneverkkojen perusteet - 16.12.2013

Tentin tekstisisältö

Teksti on luotu tekstintunnistuksella alkuperäisestä tenttitiedostosta, joten se voi sisältää virheellistä tai puutteellista tietoa. Esimerkiksi matemaattisia merkkejä ei voida esitää oikein. Tekstiä käytetään pääasiassa hakutulosten luomiseen.

Alkuperäinen tentti
 

TTY/TITE/Jarmo Harju & Otto Alhava Laskimia ei sallita.
ELT-50000 Tietoliikenneverkkojen perusteet
Tentti 16.12.2013

Ohjeet: Mikäli vastauksesi jatkuu kääntöpuolella tai toisella konseptilla, ole ystävällinen ja merkitse se
selvästi paperiin. Eri tehtäviä tai samankin tehtävän eri alakohtia voi tarkastaa eri henkilö. Älä siis oleta,
että yhdessä tehtävässä osoittamasi tietämys otetaan huomioon toista tehtävää arvosteltaessa, vaan vastaa
kattavasti ja täsmällisesti kaikkiin kysymyksiin.

1. Millä protokollakerroksella seuraavat toiminnallisuudet sijaitsevat, kun käytetään 5-
kerroksista mallia? Vastaa kerroksen nimellä tai numerolla (alin kerros on nro 1).
Perusteluita ei tarvita. Kustakin oikeasta vastauksesta saat yhden pisteen ja väärästä
vastauksesta menee sakkoa puoli pistettä. Jos jätät vastaamatta johonkin kohtaan, saat siitä
nolla pistettä. Tehtävästä ei voi saada negatiivista pistemäärää, vaan minimipistemäärä koko
tehtävästä on nolla.

a) modulointi

b) kirjautuminen verkkopankkiin

€) matkalla hukkuneen paketin uudelleenlähetys

d) reititys

€) domain-nimeä vastaavan IP-osoitteen selvittäminen
£) CSMA/CA

2. —a) Mitä tiedonsiirtomedioita käytetään pääsyverkoissa? Mikä tai mitkä niistä ovat
tärkeimmät? Perustele lyhyesti. (2p)
b) Mitä tiedonsiirtomedioita käytetään runkoverkoissa? Mikä tai mitkä niistä ovat
tärkeimmät? Perustele lyhyesti. (2p)
c) Mitä tietoliikenteessä tarkoitetaan jaetulla medialla, mitä hyötyjä sen käytöllä
saavutetaan ja mitä haasteita siitä seuraa? Anna esimerkkejä jaettua mediaa käyttävistä
verkoista. (2p)

3. — a) Piirrä alla olevassa kuvassa ympyrällä merkitty protokollapino tehtäväpaperiisi ja
merkitse kuhunkin laatikkoon se protokolla, joka kyseisessä kohdassa kuuluu olla, jotta
järjestelmä olisi toimiva. (2p)

b) Millaista osoitetietoa on käytössä protokollasanomissa, jotka kulkevat kuvaan
merkityillä yhteysväleillä A, B, C ja D? Mitä niillä on tarkoitus osoittaa? Anna
esimerkit mahdollisista kohdeosoitteista kussakin neljässä tapauksessa. (4p)

 
     

 

e E ==

   

 

 

ÄÄNNÄ!
 

4.

Reitittimen RI reititystaulussa on oheisen taulukon mukaiset rivit:

 

 

 

 

 

 

kohde/maski next hop interface
| 130.230.52.232/30 - eth0
130.230.52.236/30 - ethl
130.230.83.0/24 130.230.52.238 ethl
130.230.52.0/25 - eth2
0.0.0.0/0 130.230.52.234 etho

 

 

 

 

Mieti aluksi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

- Montako verkkoliityntää (interfacea) R1:llä on?

- Mihin RI on kytkeytynyt niiden kautta?

- Mistä suunnista löytyvät kohdeverkot 130.230.83.0/24, 130.230.52.0/25 ja muu

Internet?
Kun olet hahmottanut tilanteen, vastaa tähän tehtävään piirtämällä verkkokuva, johon
olet selkeästi merkinnyt RI1:n ja sen interfacet IP-osoitteineen sekä muut reitittimet (ja
niiden osoitteet), joihin R1 on kytkeytynyt. Merkitse kuvaan myös nimetyt kohdeverkot
ja muu Internet sinne, missä ne tämän reititystaulun perusteella voisivat sijaita. (6p)

Alla olevissa osatehtävissä a), b) ja c) on kussakin neljä vaihtoehtoa 1-4, joista aina yksi
pitää paikkansa muita paremmin. Valitse kustakin osatehtävästä tuo parhaiten paikkansa
pitävä vaihtoehto ja merkitse se tehtäväpaperiin. Perusteluita ei tarvita. Vastauksesi voi
olla siis esim. ”a1, b2, c3”. Kustakin oikein vastatusta osatehtävästä saat 2 pistettä. Jos
vastaat väärin, saat yhden miinuspisteen. Jos et vastaa lainkaan johonkin osatehtävään,
saat siitä osatehtävästä nolla pistettä. Kokonaisuutena tehtävästä ei voi saada
negatiivista pistemäärää, minimi on nolla.

a) Pakettikytkentä on tänä päivänä piirikytkentää tehokkaampi, koska
1) puheensiirron laatuvaatimukset ovat kiristyneet.
2) purskeinen tiedonsiirto sopii hyvin pakettikytkennän periaatteisiin.
3) resurssien varaus pakettikytkentäisestä verkosta on helpompaa.
4) piirikytkentäisessä verkossa ei voi siirtää digitaalista dataa.

b) IP-aliverkon 130.230.64.0/20 viimeinen eli broadcast-osoite on
1) 130.230.64.255
2) 130.230.71.255
3) 130.230.79.255
4) 130.230.255.255

c) Mikä seuraavista asioista ei kuulu TCP:n toimintaan?
1) tavujen numerointi sekvenssinumeroilla —
2) kumulatiiviset kuittaukset —
3) lyhimmän polun laskenta
4) ruuhkanhallinta -

ÄÄNNÄ!


Käytämme evästeitä

Tämä sivusto käyttää evästeitä, mukaanlukien kolmansien puolten evästeitä, vain sivuston toiminnan kannalta välttämättömiin tarkoituksiin, kuten asetusten tallentamiseen käyttäjän laitteelle, käyttäjäistuntojen ylläpitoon ja palvelujen toiminnan mahdollistamiseen. Sivusto kerää käyttäjästä myös muuta tietoa, kuten käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen tyypin. Tätä tietoa käytetään sivuston toiminnan ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Kerättyä tietoa voi päätyä myös kolmansien osapuolten käsiteltäväksi sivuston palvelujen tavanomaisen toiminnan seurauksena.

FI / EN